Vieraslajien torjunta

 

Jättipalsamia kartoitetaan ja torjutaan Maskussa, ilmoita havaintosi

Ilmoita tiedossasi olevat jättipalsamiesiintymät kartoituksen tekijöille 15.6.2018 mennessä:

Terhi Ajosenpää, puh. 043 825 1221
Katri Salminen, puh. 050 66 474,
etunimi.sukunimi(at)maajakotitalousnaiset.fi

Maskun kunnan alueella kartoitetaan alkukesän aikana jättipalsamiesiintymiä ja laaditaan torjuntasuunnitelmia mm. Maskun Rapuojan ja Maskujoen varrella.

Vieraslaji-info ja jättipalsamin torjuntatalkoot Rapuojalla maanantaina 25.6. klo 17.30 alkaen.

Kokoontuminen Tammenahjon leikkikentän laidalla, os. Tammialhontie 1, Masku.

Tilaisuudessa opastetaan oikeisiin torjuntamenetelmiin ja kitketään yhdessä Rapuojaa puhtaaksi jättipalsamista Tammenahjon ja Muuntajanmäen välillä. Valonian virtavesiasiantuntija on paikalla kertomassa Rapuojan lajistosta ja esittelee aiemmin tehtyä kutusoraikkoa.

Talkoisiin on hyvä varautua pitkillä housuilla ja hihoilla. Maskun kunta tarjoaa talkoolaisille työhanskat. Tilaisuuden järjestävät Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ja Maskun kunta.

Jättipalsami on haitallinen vieraslaji, jonka leviäminen luonnossa on estettävä. Asukkaita kannustetaan poistamaan jättipalsamikasvustoja myös omilta tonteiltaan. Tärkeintä on estää kasvien kukkiminen ja leviäminen siemenistä.

Tervetuloa talkoisiin yhteisen lähiympäristön hyväksi!

Vieraslajit ovat uhka Suomen luonnolle

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Yleensä vieraslajit sopeutuvat huonosti uuteen elinympäristöönsä ja tuhoutuvat nopeasti. Joissakin tapauksissa vieraslajit kuitenkin menestyvät, muodostavat lisääntyvän kannan ja vakiintuvat osaksi uutta elinympäristöään. Jotkin vieraslajeista menestyvät erityisen hyvin ja ovat huomattava uhka aiheuttaessaan vakavaa vahinkoa alkuperäislajeille, ekosysteemeille, viljelykasveille, metsätaloudelle tai muille elinkeinoille. Suomessa on tunnistettu 157 haitallista Suomessa esiintyvää vieraslajia, jotka aiheuttavat selkeästi todennettavia välittömiä tai välillisiä haittavaikutuksia.

Jättipalsami

Jättipalsami on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla, minkä johdosta sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Yksivuotisen jättipalsamin juuristo on hento, eikä se sido maata samalla tavoin kuin monivuotinen kasvillisuus – täten jättipalsamin valtaamat jokivarsikosteikot ovat alttiita eroosiolle.

Jättipalsami leviää tehokkaasti siementämällä kosteikoissa ja rantametsissä joki- ja puronvarsia myöten. Jättipalsami on yksivuotinen mehevävartinen ruoho. Kasvin lehdet ovat muodoltaan suikeita ja tiheästi hammaslaitaisia. Sillä on suuret, jopa 4 cm kokoiset kaksineuvoiset kukat. Kukinto on pystyssä oleva terttu. Kukat ovat useimmiten vaaleanpunaisia. Suomessa on tavattu useita värimuotoja tummanpunaisista valkoisiin. Kasvin hedelmä on litumainen kota, joka repeää kypsänä herkästi singoten siemenet monien metrien päähän lähiympäristöön.

Kuten nimikin kertoo, jättipalsamiyksilöt voivat olla suuria, jopa yli kolmemetrisiä. Kasvien keskimitta jää kuitenkin yleensä noin 1,5 metriin, mutta myös pienet, alle 10 cm korkeat yksilöt kukkivat ja muodostavat siemeniä. Jättipalsami tuottaa runsaasti siemeniä. Yksi yksilö voi muodostaa jopa 4000 siementä, jotka sinkoutuvat ympäristöön jopa seitsemän metrin päähän. Vaikka siemenet eivät kellu, ne leviävät helposti veden välityksellä uusille kasvupaikoille. Siksi on oltava erityisen tarkka, ettei kasvi levittäydy vesistöjen läheisyyteen. Monet kasvustot ovat saaneet alkunsa, kun puutarhajätteitä on kuljetettu luontoon tonttien ulkopuolelle.

Jättipalsamin torjunta

Pienet (muutamien neliömetrien laajuiset) jättipalsamikasvustot on helppo hävittää kitkemällä kasvit yksitellen pois mahdollisimman varhain, mielellään viimeistään kukinta-aikana, ennen siementen kypsymistä. Hentojuuriset versot irtoavat maasta helposti, eikä erityisiä suojavarusteita tarvita. Kitkemisen teho voidaan varmistaa seuraavana vuonna. Jos siementäviä yksilöitä ei päästetä syntymään, häviää kasvi paikalta hyvinkin nopeasti. Kasvin pienet siemenet kulkeutuvat helposti mullan ja kenkien mukana uusille kasvupaikoille, joten siemeniä sisältäviä kasvinosia on käsiteltävä varoen. Laajojen kasvustojen hävittämistä kannattaa kokeilla niittämällä kasvit mahdollisimman alhaalta. Niiton jälkeen on varmistettava, ettei paikalle jää pienikokoisia kukkivia yksilöitä.

Jättipalsami kukkii heinäkuun alusta loka-marraskuulle vaaleanpunaisin kukin. Torjunnassa tärkeintä on estää kasvin kukinta ja siementen tuottaminen.

Jättiputki

Jättiputket kasvavat hyvin kookkaiksi, punalaikkuinen kukintovarsi on yleensä 2–3 metriä korkea, mutta voi rehevällä kasvupaikalla yltää jopa 4–5-metriseksi. Jättiputki kukkii valkoisin kukin kesä–elokuussa ja yksi kasvi voi tuottaa jopa 80 000 siementä. Jättiputket ovat erittäin kilpailukykyisiä ja ne ovatkin levinneet monenlaisiin elinympäristöihin kuten pelloille, pientareille, metsiin ja rannoille. Jättiputkien siemenet itävät hyvin ja ne säilyvät itävinä maassa useita vuosia, mistä johtuen uudet kasvustot voivat tulla yllätyksenä.

Jättiputkista on ihmisille terveydellistä haittaa. Jättiputkien kasvinesteen reagoidessa auringonvalon kanssa iholle voi syntyä vakavia palovamman kaltaisia, hitaasti parantuvia tai jopa pysyviä iho-oireita. Jättiputkikasvustot hävittävät luontaista lajistoamme ja laaja esiintymä voi myös estää alueen virkistyskäytön.

Jättiputken torjunta

Jättiputkien tuhoamisessa on noudatettava ehdotonta huolellisuutta sen sisältämän kasvinesteen takia. Ihovammavaaran vuoksi kasvustojen hävittäminen tulee tehdä pilvisellä säällä.  Suojavaatetus, hengitys- ja silmäsuojat ovat välttämättömät varusteet jättiputkia käsiteltäessä. Jos kasvinestettä joutuu iholle, pitää iho pestä heti vedellä ja saippualla. Suurten ihoalueiden jouduttua kosketuksiin kasvinesteen kanssa on hakeuduttava lääkärin hoitoon.

Useimmiten jättiputkikasvuston hävittämiseksi ei riitä yksittäinen torjuntakerta, vaan torjuntaa on jatkettava pitkin kesää usean vuoden ajan. Torjunta kannattaa aloittaa alkukesällä, kun kasvit ovat pieniä. Torjuntakeinoja ovat niittäminen, kasvuston peittäminen, pienien esiintymien kitkeminen, kukintojen poistaminen ja hankalissa kohteissa voidaan käyttää myös torjunta-aineita. Torjunta-aineita ei tule käyttää vesistöjen eikä lasten leikkipaikkojen äärellä.

Lisää tietoa vieraslajeista löytyy vieraslajiportaalista, johon voit myös käydä ilmoittamassa vieraslajihavaintosi, www.vieraslajit.fi