Maskun harmaakivikirkko

 

Maskun harmaakivikirkko

Vanhimmat esineet 1200-luvulta

Maskun harmaakivikirkko

Maskun ensimmäinen kirkko sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinenkin; sen rakennusvuosisadasta ei ole tarkkaa tietoa. Maskusta ja Maskun seurakunnasta on maininta paavin kirjeissä vuosilta 1232 ja 1234.

Maskun harmaakivikirkko

Maskun harmaakivikirkko

Ensimmäinen kirkko on ollut puinen ja se rakennettiin Maskun pitäjän viimeisen pakanallisen kalmiston kupeeseen Raatomäelle.
Nykyisen kirkon iästä on kaksi tulkintaa.

Vanhemman tutkimuksen mukaan v.1300 tienoilla maskulaiset ovat ryhtyneet toimenpiteisiin kivikirkon rakentamiseksi ja tehneet ensimmäisenä vaiheena kivisen sakariston, toisena vaiheena luultavimmin 1320- tai 1330-luvulla harmaakivisen runkohuoneen ja kolmantena vaiheena 1400-luvun jälkipuoliskolla kirkkoa on täydennetty tiiliholveilla, tiilisillä päätykolmioilla ja harmaakivisellä asehuoneella (ks. Suomen Kirkot II, 1961 ss.143–174).

Uudempi tutkimus ajoittaa kirkon 1400-luvun lopulle (ks. Markus Hiekkanen: Suomen keskiajan kivikirkot 2007). Vanhasta puukirkosta on tuotu nykyiseen kirkkoon kolme esinettä: puinen Johannes Kastajan patsas(1200-l.), kalkkikivinen kastemalja ja alttarilla oleva krusifiksi(kotimainen, 1400-l). Kirkko on pyhitetty Johannes Kastajalle ja Pyhälle Ursulalle. Kirkko on yksilaivainen, neliholvinen. Holveissa on koristemaalauksia 1600-luvulta. Kirkko on sisältä 25,5 m pitkä ja 8,7 m leveä; sivuseinien korkeus on 5,8 m.

Kirkkoherranvirasto
Maskuntie 73, 21250 Masku
Avoinna: ma–pe klo 9–12
Puh. 02 4348 400, toimistosihteeri Päivi Kummila