Porvarisperheestä pappisuralle

 

Hemminki Maskulainen – porvarisperheestä pappisuralle Hemminki Henrikinpoika Hollo syntyi Turussa noin vuonna 1550 porvarisperheeseen. Hemminki laitettiin kouluun, tähtäimessä oli pappisura. Turun katedraalikoulussa Hemmingin opettajana toimi ensin koulun rehtori, maisteri Eerik Herkepaeus (Härkäpää), joka edusti suomalaisen sivistyneistön kärkeä. Härkäpään jälkeen rehtoriksi tuli Jaakko Finno (Suomalainen), joka kokosi vuonna 1583 Suomen ensimmäisen virsikirjan. Jaakko Finnon vaikutus Hemminkiin oli todennäköisesti varsin merkittävä.

Sekä Eerik että Jaakko olivat opiskelleet saksalaisissa yliopistoissa. Hemmingin ulkomaan opinnoista ei ole jäänyt tietoja. Hän oli mahdollisesti jonkin aikaa Saksan luterilaisissa yliopistoissa, kuten tuon ajan teiniopiskelijoilla oli monesti tapana. Hemminki valmistui Turun katedraalikoulusta. Siihen asti hänet oli tunnettu siis nimellä Hemminki Henrikinpoika Hollo. Oppineella säädyllä oli kuitenkin tapana latinalaistaa nimensä. Hemmingistä tulikin Hemmingius Henrici. Ihmisillä oli yleensä sukunimi, mutta sitä ei käytetty. Nimi määräytyi virkapaikan mukaan. Hemminki nimitettiin Maskun kirkkoherraksi vuonna 1586. Tuolloin hänestä tuli Hemmingius Henrici Maschoensis, Hemminki Henrikinpoika Maskulainen.

Säätyjaolla oli merkittävä rooli ihmisten elämässä. Pappisvirkansa myötä Hemminki irtaantui vanhempiensa porvarissäädystä ja siirtyi hengelliseen säätyyn. Vähitellen hänestä tuli yksi sen huomattavimmista edustajista. Hemminki eli lisäksi keskellä tuon ajan suomalaisen papiston parhaimmistoa, suomalaista sivistyneistöä. Hemminki oli itsekin kyvykäs.