Jätteiden koostumustutkimus kertoo: biojäte painaa roskapussissa

Kierrätysastioiden lisääntyminen pihoilla ei näy merkittävästi polttokelpoisen jätteen koostumuksessa, mutta on vähentänyt sen kokonaismäärää. Biojätettä on kotien roskapussin sisällöstä painon perusteella reilu kolmannes, sisältäen myös aimo siivun luonnonvaroja tuhlaavaa ruokahävikkiä. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) tutki polttokelpoisen jätteen koostumusta lajittelututkimuksena Topinojan jätekeskuksessa kesäkuussa 2019. Samassa yhteydessä toteutettiin alueellinen osuus Luonnonvarakeskuksen (LUKE) Helsingin ja Turun seutujen elintarvikejätteen koostumustutkimuksesta. Raportit molemmista tutkimuksista on nyt julkaistu.

Erityisesti biojätteen ja muovipakkausten kerääminen ja lajittelu on lisääntynyt viime vuosina, mutta ne muodostavat edelleen suurimmat osuudet kotien sekalaisen roskapussin sisällöstä. Tutkimus osoittaa, että lajittelun tehostamiselle on edelleen tarvetta, sillä polttokelpoisen jätteen joukossa näytti olevan paljon sellaisia jätteitä, jotka olisivat soveltuneet hyötyjätteiden erilliskeräyksiin.
– Lajittelua tulisi petrata erityisesti biojätteen osalta, jota laitetaan seudun kodeissa polttokelpoisen jätteen joukkoon noin 64 kiloa henkilöä kohden vuodessa. Se on moninkertainen määrä verrattuna biojäteastioiden saaliiseen, LSJH:n tutkimus- ja kehitysvastaava Miia Jylhä kannustaa.

Kaksi vuotta sitten käynnistynyt muovipakkausten erilliskeräys on vaikuttanut siihen, että muovisten pakkausten suhteellinen osuus polttokelpoisesta jätteestä on pienentynyt hieman vuonna 2016 toteutettuun koostumustutkimukseen verrattuna. Samaan aikaan muun muovin osuus on noussut 2,8 prosentista 4,4 prosenttiin. Vastaavan suuntaista kasvua muun muovin osalta on tapahtunut myös vuonna 2018 Helsingin seudulla toteutetussa sekajätteen koostumustutkimuksessa (HSY: sekajätteen koostumus 2018). Kotitalouksien jätteissä paperin määrä vähenee ja kartonkipakkausten määrä kasvaa kulutuksen painopisteiden muuttuessa esimerkiksi sähköiseen tiedonsiirtoon ja lisääntyvään verkkokauppaan.

Asukkaiden lajittelu ympäristön kannalta tärkeää

Tutkimus antaa taustatietoa myös Lounavoiman ekovoimalaitokselle, joka käynnistyessään ensi vuodenvaihteessa alkaa käsitellä seudun kotitalouksien polttokelpoista jätettä Salon Korvenmäessä. Tämän tutkimuksen mukaan jätteestä ainoastaan vajaa 6 prosenttia oli palamattomia materiaaleja, joka on noin kolme prosenttiyksikköä valtakunnallista keskiarvoa vähemmän (KIVO 2019). Pienestä määrästä palamattomia materiaaleja ei ole haittaa jätevoimalan toiminnalle. Ympäristön kannalta tärkeää on, että asukkaat lajittelevat vaaralliset jätteet erikseen muusta jätteestä. Tutkimuksessa polttokelpoisen jätteen joukosta löytyi pieni määrä, noin 0,4 prosenttia sekä vaarallisia jätteitä että sähkö- ja elektroniikkalaitteita.

Luonnonvarakeskuksen elintarvikejätteen koostumusta selvittäneen Ruokahävikkiseuranta ja -tiekartta -hankkeen mukaan Turun seudulla elintarvikejätettä syntyi yhteensä 56 kiloa asukasta kohti ja ruokahävikkiä eli syötäväksi tarkoitettuja elintarvikkeita päätyi polttokelpoiseen jätteeseen ja erilliskerättyyn biojätteeseen yhteensä 23 kiloa alueen asukasta kohden vuodessa.

– EU:n ja Suomen tavoitteena on vähentää luonnonvaroja tuhlaavan ja ympäristökuormitusta aiheuttavan ruokahävikin määrää. Siksi on tärkeää lisätä ymmärrystä siitä, mistä elintarvikejätteet koostuvat ja paljonko ruokahävikkiä syntyy. EU:n jäteasetuksen myötä kansallisesti tullaan raportoimaan elintarvikejätettä koko ruokaketjussa, myös kotitalouksissa, tutkija Kirsi Silvennoinen LUKE:sta kertoo.

– Teemme lajittelututkimuksia mielellään yhteistyössä kuntien jätelaitosten kanssa, tällöin voimavarat yhdistäen saadaan hyvä kuva kotitalouksien elintarvikejätteen määristä resursseja säästäen, hän lisää.

Luonnonvarakeskuksen raportti elintarvikejätteen koostumuksesta on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-975-0. Lounais-Suomen Jätehuolto tutkii polttokelpoisen jätteen koostumusta säännöllisesti noin kahden vuoden välein. LSJH:n koostumustutkimus on luettavissa yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.lsjh.fi/tutkimukset-ja-opinnaytetyot.

 

Lisätietoja:

Miia Jylhä
tutkimus- ja kehitysvastaava
Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH)
miia.jylha@lsjh.fi
puh. 040 8670 114

Kirsi Silvennoinen
tutkija
Luonnonvarakeskus LUKE
kirsi.silvennoinen@luke.fi
puh. 029 532 6540