Ennen kaikki oli paremmin, vai oliko?

Kirjoitan tätä kauniina helmikuisena pakkaspäivän kotonani Ruskolla.  Olen etätöissä, jollaista ei olisi voinut muutama vuosi sitten kuvitella.  Kuinka kunnanjohtaja voi olla etätöissä?  Miten organisaatiota johdetaan etänä? Nyt se vaan on ihan sopivaa ja jopa kannatettavaa. Etäjohtaminen on haasteellista. Olen kuitenkin sen verran vanhanaikainen, että enintään yksi päivä tuntuu sopivalta.  Kaipaan työyhteisöä ja henkilökohtaisia kontakteja. Nyt työyhteisö on jäämässä pois, mutta tilalle tulee vapaamuotoisemmat tapaamiset. 

Työtavat ja -menetelmät ovat muuttuneet virkaurani aikana, vaikka perustyö on suunnilleen samanlaista.  Virkaurani alussa oli lankapuhelimet ja jos et ollut työpöydän ääressä sait ns. olla rauhassa.  Soittopyyntöihin vastattiin, kun palattiin työpaikalle. Soittajat jaksoivat odottaa jopa seuraavaan päivään tai soittaa silloin uudestaan. Nyt ollaan tavoitettavissa 24/7. Jos ei reagoi saapuvaan puheluun, vaikka vastausviestillä, ihmetellään missä olet.

Posti hoiti kirjeiden kuljettamisen ja laskuihin kirjattiin maksumääräykset ennen kun ne vietiin pankkiin, jossa pankkivirkailijat hoitivat ns. laskujen maksun. Nyt kaikki on sähköistetty ja paperilaskuja ei näe lainkaan.  Postin palveluja ei oikeastaan tarvita ja ei niitä oikeastaan enää olekaan.  Viestiliikenne hoituu sähköpostitse joko julkisena tai salattuna.

Henkilökohtaiset tapaamiset jatkuivat oikeastaan korona-aikaan saakka.  Korona sai aikaan sähköiset kokoukset, koulutukset ja muut tapaamiset. Tämä työtapa tuo paljon tehokkuutta, ajansäästöä ja ympäristö tykkää.  Asiakirjojen allekirjoituksetkin hoidetaan pääosin sähköisesti.  Enää ei luottamushenkilöt käy tarkastamassa ja allekirjoittamassa pöytäkirjoja kunnantoimistossa, vaan se hoidetaan kotisohvalta.

Kunnallinen päätöksenteko on säilynyt perusrakenteeltaan samanlaisena.  Edustuksellinen demokratia toimii ja kuntalaisten valitsemat päättäjät kokoontuvat, joko paikanpäälle tai verkon kautta, päättämään kunnan asioista.  Päätöksen syntyvät esittelijöiden ehdotusten pohjalta yksimielisesti tai äänestämällä.  Joskus päätöksen tekeminen vaikuttaa hitaalta, kun asiaa siirretään toimielimeltä toiselle tai palautetaan valmisteluun.  Joskus demokratian hinta on hitaus, mutta parempaa tapaa tehdä yhteiskunnallisia päätöksiä ei ole keksitty.  Olemme saaneet viime aikoina huomata, kuinka ns. näennäisdemokratia on suorastaan vahingollista. Sellaista ei ole suomalaisessa kunnallishallinnossa.

Vaikka kunnanjohtajan työ on ollut monipuolista ja haasteellista, on minulla vahva tunne siitä, että nyt on aika tehdä tai olla tekemättä jotain aivan muuta.  Pitkiä työpäiviä ja iltakokouksia tuskin jään kaipaamaan.  Vuosien saatossa on saanut tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin ja kuulla usein mielenkiintoisia puheenvuoroja.  Kunnanjohtaja on joka päivä töissä, sillä kaikki mitä Suomessa tapahtuu, tapahtuu jossain kunnassa ja saattaa vaikuttaa myös siihen kuntaan, jossa työskentelet.

Toivotan kaikille maskulaisille ja muille tutuille oikein hyvää vuoden jatkoa ja onnea tuleville vuosille.

Arto Oikarinen